Ottmar Hörl

Wertheim, s. 1950

Omakuva on taiteen historiassa toistuva motiivi. Se on henkilökohtainen aihe, mutta samalla se on tarkoitettu muiden nähtäväksi. Ottmar Hörlin teos Olemassaolo koostuu taiteilijaa itseään esittävistä muoviveistoksista. Sarjana tuotetut harmaat hahmot eivät vastaa perinteistä käsitystä taiteilijan yksilöllisyyttä korostavasta omakuvasta. Veistokset leikittelevät julkisen ja yksityisen välisellä rajanvedolla: ne ovat esillä julkisessa tilassa, mutta hahmojen kasvot ovat piilossa, seinään päin kääntyneinä. Hahmot näyttävät roikkuvan käsistään jostain kuin viimeisillä voimillaan. Sormien ote voisi irrota millä hetkellä tahansa. Mihin taiteilija silloin putoaa? Riippuuko hänen olemassaolonsa tästä hatarasta otteesta?

Ottmar Hörl osallistuu näyttelyyn Kalle Mustosen kutsumana

Ottmar Hörl: Olemassaolo, 2015 muovi, 100 x 23 x 15 cm